Artikkeleita biopolttoaineista, hakelämmityksestä, bioenergiasta jne.
Miksi Suomessa on koittanut biopolttoaineiden aika?
Neljä vuosikymmentä sitten, 60- luvulla kevyt polttoöljy maksoi halvimmillaan 1 senttiä litra (6 penniä). Myös sähköä myytiin lämmityskäyttöön muutamalla sentillä kW. Silloin unohdettiin kotimaiset polttoaineet. Nyt polttoöljy maksaa 70 senttiä litra (420 penniä). Hinnannousu on ollut 40. vuodessa 70-kertainen.
Euran Energiapalveluosuuskunta perustettiin v.1999, seitsemän vuotta sitten. Silloin öljyn hinta oli n. 15 senttiä, nyt 70 senttiä, hinnan nousu lähes viisinkertainen. Kuitupuun hinta on tänä aikana jopa laskenut. Puun hinta on neljässä vuosikymmenessä korkeintaan 10-kertaistunut. Nämä esimerkit osoittavat sen, miksi puulämpö on alkanut saada myötätuntoa myös valtiovallan taholta, vaikka valtio onkin suurin Nesteen ja Fortumin osakas. Myötätunnon asteelle toiminta on kuitenkin valtion taholta tähän asti jäänyt. Juhlapuheissa kannatetaan, mutta käytännön toimet ovat niukkoja.
Öljyn saatavuuskin voi tulla hinnan lisäksi uhkatekijäksi. Myös se rahamäärä, joka virtaa poltto-aineen oston takia ulkomaille, luulisi jo huolestuttavan poliitikkojakin. Euran Energiapalveluosuuskunta aloitti toimintansa Honkilahden koulun hakelämmityksellä v. 1999. Euran kunnan päättäjät tekivät viisaan ratkaisun hakelämpölaitoksen puolesta uuden koulun lämmityksessä, vaikka epäilijöitä silloinkin oli.
Nyt laitos on hankkinut varmaan kaksin-kertaisesti hintansa. Aikaisemmin biolämpölaitos hankkeet ammuttiin alas kalliiden perustamiskustannusten takia. Tuskin on yhtään viisi vuotta tai sitä ennen perustettua laitosta, joka ei olisi jo hintaansa tienannut. Osuuskunta on tehnyt koko ajan konsulttityötä uusien laitosten rakentamiseksi. Kovin hitaasti on sanoma kuitenkin mennyt perille.
Lapin kunnassa ollaan oltu ennakkoluulottomampia. Osuuskunnalla toimii siellä nyt kaksi laitosta, toinen tuottaa lämpöä Lapin kunnalle ja toinen Euracon Oy:lle. Osuuskunnan lämmöntuotanto kolmessa laitoksessa on yhteensä yli 2000 MW/ vuodessa. Haketta tai muuta biopolttoainetta kuluu yli 3000 i-m3 vuodessa. Jos tämä lämpömäärä tuotettaisiin kevyellä polttoöljyllä, sitä kuluisi yli 200000 litraa ja rahaa virtaisi pois talousalueelta 140 000 €. Öljyllä tuotettu lämpö maksaa tällä hetkellä n. 70 € MW. Hakelämpöyrittäjä tuottaa lämmön35–40 € MW ja tähän sisältyy polttoaineen lisäksi myös huolto- ja lämmitystyö, sekä 24 tunnin päivystys.
Osuuskunnan uusin laitos rakennettiin Eurancon Oy:lle. Laitos rakennettiin ennätysajassa. Siitä, kun hankintapäätös tehtiin, kului 2 kuukautta, kun jo savu nousi piipusta. Lämpölaitos toteutettiin ns. Eura Modul Systeemillä. Laitos on rakennettu tehtaalla valmiiksi. Laitos kootaan moduuleista ja sitä on helppo laajentaa. Tämä laitosmalli sopii hyvin mm. teollisuuden tarpeisiin kokoluokassa 200–500 kW / moduuli. Pystytys on nopeaa, voidaan pienentää tai suurentaa tai vaikka siirtää toiseen paikkaan.
Biopolttoaineet ovat tulleet Suomessa käyttöön jäädäkseen. Suomen metsät kasvavat kiihtyvällä vauhdilla joka kesä yli 200 milj.hake kuutiota. Lisäksi bioenergiaa voidaan tuottaa runsaasti Suomen pelloilla, ilman että ruoantuotanto vaarantuu. Kotimainen polttoaine on hyvä henkivakuutus epävarmassa maailmassa. Vanhemmat ihmiset muistavat, kuinka sota-aikana kaikki ulkomailta tuleva tavara loppui. Kriisejä kukaan ei toivo, mutta niitä vaan sattuu joka puolella maailmaa. Parempi olisi varautua hyvän sään aikana. Euran Energiapalveluosuuskunnalla on mahdollisuus ottaa vastaan uusia haasteita. Olosuhteiden mukaan voimme rakentaa laitoksen ja hoitaa lämmityksen. Toinen vaihtoehto on tilaajan omalaitos, jota osuuskunta lämmittää.
Teksti: Jorma Nummela (2006)
Ylös
Hakelämmön kannattavuus
Tähän asti hakelämmityshankkeet on esim. kunnissa ammuttu alas vetoamalla korkeisiin investointikustannuksiin. Hakelämmitys on jo pitkään ollut hyvin kannattavaa, jos kuoletusajaksi lasketaan esim. 15 vuotta. Tämän ajan laitteet taatusti kestävät ja lämpölaitoksen rakennus, joka muodostaa osan kustannuksista kestää vähintään 60 vuotta. Nykyisellä öljyn hinnalla 1 Megavattitunnin lämmön tuottaminen maksaa n. 70,00 €. Lämpöyrittäjä on hyvin tyytyväinen, jos saa 40,00 € MWh. Jokaisesta megavattitunnista jää laitoksen kuoletukseen 30,00 €. Todellisuudessa harva lämpöyrittäjä saa 40,00 €/MWh, joten voidaan karkeasti sanoa, että hakelämpö on puolta halvempi kuin öljy.
Euran kunta oli kaukoviisas n. 6 vuotta sitten, kun Honkilahteen rakennettiin uutta koulua ja urheilutilaa. Laitos rakennettiin hakkeella lämmitettäväksi ja lämpökeskuksen hinnaksi tuli n. 110 000 €. Kun tästä summasta vähennetään valtion avustus, lähes 20 000 € ja pelkän öljylämpölaitoksen kustannus n.40 000 € jää nettokustannukseksi hakelämmölle n.50 000 €. Laitoksessa tuotetaan lämpöä 600MWh/ vuodessa. Öljyllä tämä tuotanto maksaisi nyt 42 000€/ vuosi. Hakelämpö maksaa raaka-aineineen lämmitystöineen ja päivystyksineen kunnalle alle 20 000 €/ vuosi. Laitos tienaa kunnalle 25 000€/ vuodessa, joten hakelämpöön sijoitettu raha tulee kunnalle takaisin reilussa 2 vuodessa. Voidaan hyvin sanoa, että laitos on ainakin kahteen kertaan hintansa tienannut.
Maakunnassa on paljon rakennuskantaa kunnilla ja yksityisillä, jotka olisi hyvin yksinkertaista muuttaa hakelämpöiseksi. Lämpöyrittäjäperiaatteella hakelämpö on tilaajalleen vielä helpompaa kuin öljylämmitys. Ei tarvitse edes öljyä tilata. Jos öljyn kulutus on 30 000 litraa tai siitä ylöspäin, on investointi hyvin kannattavaa.
Teksti:Jorma Nummela (2005)
Ylös
Paikallista lämpöä Rauman seudulle
Euran Honkilahdella kuusi vuotta sitten toimintansa aloittanut Euran Energiapalveluosuuskunta on laajentanut toimintaansa myös naapurikuntaan Lappiin (Rauma), jonne se rakensi viime keväänä kunnan palvelukeskuksen viereen oman lämpölaitoksen.
Puoli vuosisataa metsätöitä tehnyt ja vajaat 40 vuotta Ala-Satakunnan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajana toiminut Jorma Nummela on koko ajan työssään pyrkinyt edistämään kotimaisen energian käyttöä. Omaa taloaankin hän on lämmittänyt jo neljännesvuosisadan puulla ja hakkeella.
Hän näki jo vuosikymmeniä sitten metsätöitä tehdessään, kuinka paljon metsiin jäi puuta, jolle kukaan ei laskenut mitään arvoa. Hän alkoi kaavailla, että omille kotikonnuille olisi saatava puuta käyttävä lämpölaitos. – Olen aina ollut sitä mieltä, että Suomessa täytyisi pystyä hyödyntämään metsistä ja myös pelloilta saatava energia mahdollisimman tehokkaasti, jotta voimme esimerkiksi kriisitilanteissa olla omavaraisia energian suhteen, sanoo Nummela.
– Muun muassa harvennusta kaipaavista nuorista metsistä saatava ensiharvennuspuu kannattaa käyttää lämmöntuotantoon. Kuitupuun hinta on teollisuudessa laskenut niin alas, että polttaminen antaa sille paremman taloudellisen tuloksen, toteaa Nummela.
Koulukeskuksen mukana myös hakelämmitys
Hakelämpölaitoksen rakentaminen nytkähti Nummelan ajamana eteenpäin, kuin Euran Honkilahteen päätettiin rakentaa puurakenteinen uusi koulu korvaamaan kolmea lakkautettavaa kyläkoulua. Uuden koulukeskuksen lämmitystä hoitamaan perustettiin vuonna 1999 Euran Energiapalveluosuuskunta ja 300 megawatin hakelämpölaitos valmistui samana vuonna.
Osuuskunnassa on tällä hetkellä neljä jäsentä. Nummela sai kunnan päättäjät vakuuttumaan siitä, että koulukeskuksen lämmittäminen tulee joka tapauksessa kunnalle edullisemmaksi, kuin öljylämmitys. Kunta omistaa laitteet ja maksaa tuotetusta lämmöstä osuuskunnalle kevyen polttoöljyn hintaan osittain sidotun hinnan tuotettua megawattituntia kohti. Osuuskunta teki kunnan kanssa alussa sopimuksen, jonka mukaan hakelämmityksestä saatava hyöty puolitetaan kunnan ja osuuskunnan kesken, jos kevyen polttoöljyn litrahintahinta nousee yli 1,50 markan.
– Tällä hetkellä öljyn hinta on tuohon sopimuksentekohetkeen verrattuna noin kolminkertainen, kertoo Euran energiapalveluosuuskunnan aluevastaavana toimiva Nummela. – Tuottamamme hakelämmön megawattihinta on nyt noin 27 euron paikkeilla ja megawatin tuottamiseen haketta kuluu noin kaksi kuutiota, kertoo Nummela.
– Saman energiamäärän tuottaminen öljyllä tulisi maksamaan noin puolet enemmän ja pelletillä noin kolmanneksen enemmän. Hintavertailuun vaikuttaa olennaisesti se, kuinka nopeasti lämpölaitoksen investointikustannukset halutaan kuolettaa, sanoo Nummela.
Honkilahden hakelämpölaitos lämmittää tällä hetkellä koulun ja liikuntasalin lisäksi jo kaksi lähistölle rakennettua rivitaloa, yhteensä runsaat 11 000 kuutiota.
– Öljyä näiden rakennusten lämmittämiseen kuluisi vuodessa noin 70 000 – 80 000 litraa, sanoo Nummela. – Käytännössä voi todeta, että öljylämmityskuluihin verrattuna, hakelämpölaitoksen rakentamiskulut on kunnalle käytännössä jo maksettu. Öljylämmitykseen verrattuna Euran kunta käyttää tällä hetkellä jo ilmaista energiaa., kertoo Nummela.
Hakelämmityksellä on laajennusmahdollisuudet
Euran Energiapalveluosuuskunnassa toimii käytännössä kolme lämpöyrittäjää, jotka hoitavat lämmitystä vuorokuukausina, arvotussa järjestyksessä. Kaikki lämpöyrittäjät ovat maatalousyrittäjiä ja hoitavat lämpöyrittäjyyttä maatalouden sivuelinkeinoina.
Samat yrittäjät pyörittävät sekä Honkilahden että Lapin hakelämpölaitosta. Lapin 500 kilowatin hakelämpölaitos lämmittää tällä hetkellä yhteensä noin 15 000–16 000 kuutiota. Euran Energiapalveluosuuskunnan tekemän selvityksen mukaan muun muassa Pyhäjärviseudulla toimii tällä hetkellä ainakin 50 sellaista kevyttä polttoöljyä käyttävää laitosta, jotka kannattaisi muuttaa lämpiämään hakkeella, tai muulla biopolttoaineella.
– Näissä kohteissa poltetaan öljyä noin 1,8 miljoonaa litraa vuodessa. Nykyisillä öljyn hinnoilla rahaa viratta alueen ulkopuolella 630 000 euroa vuodessa, eli kymmenessä vuodessa jo 6,3 miljoonaa euroa. Summalla pystyttäisiin kustantamaan noin 20 työpaikkaa vuodessa, jos siirryttäisiin kotimaisen paikallisen energian käyttöön, kertoo Euran Energiapalveluosuuskunnan toiminnanjohtaja Matti Eskola.
– Honkilahti on vireä kyläkeskus, jonne koko ajan rakennetaan uutta ja muuttaa uusia asukkaita, myös uuden koulun houkuttelemana. Hakelämpölaitos voisi lämmittää ainakin kaksinkertainen pinta-alan nykyiseen verrattuna, sanoo Eskola. – Toistaiseksi Euran ja Lapin hakelämpölaitokset ovat kuitenkin vasta niin pieniä, ettei niiden merkitys lämpöyrittäjän kannalta ole vielä kovin suuri. Kysymys on lähinnä periaatteesta ja kotimaisen energian käytön edistämisestä, sanoo Eskola.
– Lämpöyrittäjät ovat hankkineet hakkurin, mutta kaikki muut tarvittavat koneet ja kuljetuskalusto oli maatiloilla jo valmiina. Tosin hakkeen Lappiin kuljettamista varten joudutaan hankkimaan isompi peräkärry, kertoo Eskola.
Puuta riittää
Jorma Nummela on alusta lähtien vakuuttanut kaikille niille, jotka ovat epäilleet riittääkö hakelämpölaitokselle puuta, että hän menee siitä takuuseen. – Jos esimerkiksi Lapista menee kerran kymmenessä minuutissa kuitupuukuorma Rauman sellutehtaalle, siitä virrasta riittää muutaman kuorma myös hakelämmitykseen, toteaa Nummela.
– Ala-Satakunnan metsänhoitoyhdistys on alusta lähtien mukana Euran Energiapalveluosuuskunnan puunhankinnassa. Metsänomistajat saavat myös valtion tukea 7 euroa kuutiolta energiapuuksi myymästään puusta. Samoin osuuskunta saa haketustukea 1,7 euroa hakekuutiolta, kun se käyttää nuoren metsän kunnostuspuuta, kertoo Nummela. Osuuskunnan pyörittämät Euran ja Lapin hakelämpölaitokset käyttävät vuosittain yhteensä noin tuhat kiintokuutiota puuta, joista syntyy noin 2 500 hakemottia.
Teksti:Leena Kallio, Lähde: Lusto-lehden verkkojulkaisu 1/2005
Ylös
Ympäristöystävällistä lämmöntuotantoa
Linnavuoren palvelukeskuksessa lapissa avattiin torstaina nykyaikainen hakelämpölaitos. Laitoksen omistaa ja sitä hoitaa Euran Energiapalveluosuuskunta neljän osakkaan voimin. Lapin kunta ostaa osuuskunnalta lämpöenergiaa sovitulla kilowattihinnalla ja laitoksen pääomakulut katetaan kuukausimaksulla.
Tällä systeemillä lämmön tarvitsijan ei tarvitse kerralla sitoa suuria pääomia. Myös laitoksen hoito tulee selvästi halvemmaksi yrittäjän hoitamana, Euran Energiapalveluosuuskuntaan kuuluvat Jouko Ylijoki, Matti Eskola, Jorma Nummela ja Esa Mäkitalo vakuuttavat.
Lapissa päädyttiin hakelämpöön sen kokonaistaloudellisuuden vuoksi.
– Linnavuoren palveluskeskuksen suunnittelun yhteydessä nostettiin esille uudestaan muutama vuosi sitten tehty selvitys hakkeen käyttöön siirtymisestä. Kokonaistaloudellisuus ja hankkeen työllistävyys painoivat ratkaisun tähän suuntaan, kunnanjohtaja Seppo Ala-Siuru kertoo.
Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Jouko Ylijoki totesi, että hakelämpölaitosta voi käyttää omatunto puhtaana, sillä se on ekologinen että ekonominen ratkaisu lämmöntuotantoon.
– Laitoksen voi rakentaa aivan asutuksen keskelle, sillä se ei aiheuta häiriöitä ja haittaa ympäristölle. Se on myös edullista energiaa, Jouko Ylijoki korostaa.
Euran Energiapalveluosuuskunta on hoitanut Honkilahden koulun lämmitystä kohta viisi vuotta.
Siellä kunta omistaa laitteiston ja osuuskunta hoitaa lämmityksen ja hakkeen toimituksesta.
Uudet kohteet haussa
Osuuskunnan tekemän selvityksen mukaan yksin Pyhäjärviseudulla on ainakin 50 kappaletta sellaisia kevyttä polttoainetta käyttäviä laitoksia, jotka kannattaisi muuttaa hakkeelle tai muulle biopolttoaineelle. Näissä kohteissa poltetaan öljyä 1,8 miljoonaa litraa vuodessa.
– Raha virtaa alueen ulkopuolelle nykyisillä hinnoilla noin 630 000 euroa vuodessa. Summalla kustannetaan noin 20 työpaikkaa vuodessa. Kunnallistalouden kannalta olisi merkittävää. että raha jäisi kiertämään omalle paikkakunnalle, osuuskunnan jäsenet toteavat ja kertovat etsivänsä uusia kohteita koko ajan.
Hakelämmitykseen siirtymistä kohtaan edelleen osuuskunnan toiminnan johtaja Matti Eskolan mukaan ennakkoluuloja. Esteeksi hakelämmön lisäämiselle pidetään usein investointikustannuksia. Nykytekniikan laitteiden kuoletusajaksi voidaan laskea 15 vuotta. Tässä ajassa investointi maksaa itsensä hyvän koron kanssa takaisin.
Ensiharvennuspuut energiaksi
Metsähoidon kannalta puun energiakäyttö luo uusia mahdollisuuksia hyödyntää teollisuuteen kelpaamatonta puuta.
– On paljon nuoria metsiä, jotka kaipaavat harvennusta. Tämä voidaan hyödyntää lämmöntuotannossa. Kuitupuun hinta teollisuudessa on myös laskenut niin alas, että polttaminen antaa paremman taloudellisen tuloksen. Ensiharvennuspuu kannattaa nykyisin tehdä energiapuuksi, Jorma Nummela sanoo.
Myös EU haluaa tukea energiakasvituotantoa pelloilla. Euroopassa on kuitenkin peltoa liikaa ruuan tuotantoon ja siksi öljykasvien viljelyä kokeillaan parhaillaan energiatuotantoon. Myös ruokohelpi on energiakasvi, joka yhdellä kylvämisellä voi tuottaa satoa 10–15 vuotta.
– Euran Energiapalveluosuuskunta onkin lähtenyt ensimmäisten joukossa Suomessa kokeilemaan pelloilla tapahtuvaa energiakasvituotantoa, osakkaat kertovat.
Lähde: Alasatakunta-lehti (2004)
Ylös
|